Daniel Lahti Yrittämisen tunnetta, kilpailuhenkeä ja kriittistä kansalaisuutta

Työmarkkinoiden jäykistäminen ei ole kenenkään etu

Demariopiskelijat (SONK) on vastineessaan Kokoomusopiskelijoiden kannanottoon 9.5. korostanut - aivan oikeutetusti - problematiikkaa, joka liittyy nollatuntisopimuksiin. On selvää, ettei kenenkään intresseihin lukeudu minkäänlainen työntekijän riistäminen epäreiluilla työsopimuksilla. On selvää, että epäoikeudenmukaisuudet tulee kitkeä. Samaan aikaan on kuitenkin todettava demariopiskelijoille, ettei yhtäkään työsopimusta saati -tuntia synny, jos yrityksellä ei ole varaa työllistää. Nollatyösopimukset ovat keskeinen keino yritykselle tarjota työtä joustavasti. Kokoomusopiskelijat toivoo, että myös nuoret demarit näkisivät kerrankin suuren kuvan ja ymmärtäisivät tämän.

SONK on väärillä raiteilla siinä mitä tulee opiskelijoiden asemaan työmarkkinoilla. Toki on totta, että läpi menneen kansalaisaloitteen mukaisesti opiskelijan olisi edelleen mahdollista sopia 18 viikkotuntia alhaisempi työsopimus. Eri asia on se, onko tällainen laki kestävällä pohjalla.

Kysymys on ennen kaikkea työmarkkinoiden jäykistämisestä ja kohtaanto-ongelman kasvattamisesta, eikä yrittäjien väitetystä järjestelmällisestä työntekijöiden riistämisen sallimisesta. Tuntuu hullulta, että valtio sijoittaa entistä enemmän rahaa työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamisen kehittämiseksi, mutta tämän jälkeen sääntelyllä vaikeuttaa työllisyyden kasvamista, mikä olisi suoranaista hölmöläisten peiton jatkamista.

Kuvitellaan tilanne todellisesta elämästä: yrittäjällä on tarjota työtä yrityksessään 0-16 tuntia viikossa. Tämä ei riitä kansalaisaloitteen vaatimuksiin. Olemmeko siis äkillisesti tilanteessa, jossa yrittäjä on pakotettu joko jättämään työllistäminen tai etsimään henkilön, joka on lain mukaan oikeutettu ottamaan vastaan tällaisen työn? Yrittäjällä ei ole oikeutta tarjota nollatuntisopimusta erityisesti opiskelijalle. Kuinka opiskelija tässä tapauksessa voi tehdä asiasta aloitteen, jos ei edes tiedä, että töitä on tarjolla? Kansalaisaloitteen myötä työnantajan on vain toivottava, että opiskelija lähettää avoimen työhakemuksen, jossa selkeästi ilmaisee haluavansa solmia nollatyösopimuksen.

Kokoomusopiskelijoiden näkemyksen mukaan vasemmisto pyrkii kääntämään nollatyösopimukseen liittyvät argumentit päälaelleen. Kokoomusopiskelijat toivoo, ettei SONKin tavoitteena ole suinkaan tarkoitus jäykistää yskiviä työmarkkinoita entisestään tilanteessa, jossa Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa luoda yhtään lisää esteitä työllistämiselle. Mitä tapahtuukaan tilanteessa, jossa töitä olisi tarjolla satunnaisesti vain 10 tunniksi viikossa, mutta työntekijän vaatimuksesta viikkotuntiaikaa pidennetään 18 tuntiin?

Kokoomusopiskelijoiden mielestä kansalaisaloitteen kannattajien vaatimukset minimityöajan osalta ovat yleisen logiikan vastaisia. Palkkaa pitäisi maksaa tuotetusta lisäarvosta, eikä sitä synny sääntelyllä. Töitä kun ei yksinkertaisesti vain pakottamalla synny. Nollatyösopimuksiin liittyy ongelmia, mutta niitä korjataan kehittämällä ensisijaisesti sosiaaliturvajärjestelmäämme. Yksi keino voisi olla se, että työntekijä on oikeutettu irtisanomaan nollatyösopimuksen joutumatta karenssiajalle, jos työtunteja ei ole tarjolla riittävästi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Pekka Heliste

Jos ei tiedä onk töitä niin miksi tehdä sopimusta ? En ole koskaan tehnyt nollatuntisopimusta vaikka olen rekrytinut paljon ihmisiä?

Kyllä tuotantoa suunnitellaan niin, että myös suoritetta syntyy. Asiakaslähtöisissä töissä ei ole koskaan tietoa muutamaa päivää-kuukautta eteenpäin työn määrästä, mutta täytyy luottaa markkinoihin.

Harvoin markkina hyytyy kokonaan ja yllättäen.

Jos sisään tulee liian vähän töitä ja markkina kasvaa niin on syytä tehdä kulukuuri, jos taas sisään tulee valtavasti työtä niin silloin hinta on liian matala ja hintaa pitää tarkistaa ylöspäin

Jos firma kasvaa huomattavasti nopeammin kuin markkina niin firma polkee hintoja.Ja polkee melko varmasti palkkojakin

Liian nopeaan kasvuun liittyy suuria riskitekijöitä

Minulla on opiskelevia lapsia ja kun he miettivät työntekoa opiskelun ohella niin kerroin heille, ettei kannata mennä nollatuntisopimuksilla töihin.

Sellaista sopimusta tarjoavat ovat roskafirmoja, joissa ei osata suunnitella toimintaa eikä opiskelijakaan voi suunnitella opintojaan ja tulovirta on hyvin epävarma

Jos haluaa maksaa vuokran ja syödä joka päivä ja vielä opiskellakin jonkun suunnitelman mukaan niin tulovirrankin pitää olla vakaa.

Kun yrittäjiltä kysyttiin, mikä on tärkeintä niin vastaus oli, että vakaa toimintaympäristö

Sama koskee työntekijääkin , työntekijällä on aivan samoin erilaisia sitoumuksia

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

On taas ymmärretty nollasopimuksen toimintaperiaate väärin. Sopparissa lukee 0-40 h/viikko. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

- Jos työnantaja tarjoaa tunteja, ne on otettava vastaan. Työstä kieltäytyminen on peruste työsuhteen purkamiselle.
- Jos työnantaja ei tarjoa tunteja, se ei ole peruste irtisanoutumiselle. Jos työntekijä irtisanoutuu, hän saa karenssin työttömyysetuuksiin.
- Työntekijällä voi olla kolme, neljä tai viisi työsopimusta ja nolla tuntia töitä viikossa.
- Töihin on lähdettävä aina pyydettäessä, varallaolosta tai lähtövalmiudessa olosta ei saa korvausta.
- Kun työvuorosta ei ole ilmoitettu, ei voi poistua työpaikkakunnalta tai tehdä vapaa-ajan sitoumuksia, koska kutsu voi käydä koska vain.
- Kuukausittaisia tuloja ei voi ennakoida, elämää ei voi suunnitella.

Kaikki riski siis on ulkoistettu työntekijälle. Yrittäjien ja omistajien suuria tuloja ja voittoja on perusteltu nimen omaan riskillä ja epävarmuudella. Nollasopparillisille ei kuitenkaan riskinotosta seuraa mitään bonuksia tai optioita suurempiin ansioihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jos kieltäytyy, ei työnantaja käytännössä pura sopimusta, vaan soittaa seuraavalle pätkäläiselle. Ja jos purkaa, niin mitä sitten?

Töihin EI ole lähdettävä "aina pyydettäessä", ainoa voi sanoa, että on varattu.

Kuukausittaisia tuloja ei voi suunnitella sen enempää kuin tekemällä pätkiä ILMAN 0-sopimusta.

Mitää riskiä ei työntekijälle 0-sopimuksesta ole.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kenenkään ei kai Suomessa ole pakko sopia 0-tuntisopimusta ?

Luotetaan nyt sen verran suomalaisiin, että jokainen osaa itse arvioida oman elämäntilanteensa perusteella, sopiiko hänelle 0-tuntisopimus vai ei.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä vikaa 0-sopimuksissa on? Ne eivät sido kumpaakaan osapuolta, vaan ovat oikeastaan vain tiedosto mahdollisista sijaisista ja puskureista työnantajille.

Pekka Heliste

Väärin,sopimus on aina sitova ja sen purkamiseen pitää olla peruste.

Esim jos ostat auton et voi purkaa sitä sillä perusteella,että se ei miellyttämään sinua.

Tässä ollaan tietoisesti rapauttamassa työsopimus vessapaperin arvoiseksi.

Sinun eläkesopimuksesikin voisi olla kohta nollaeläkesopimus on

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Periaatteessa tietysti sopimus on sitova, mutta kun nk. orjasopimukset on nimenomaisesti kieleetty sekä laissa että oikeuskäytännössä, on nk. 0-sopimus sopimus siitä, ettei mitään sitovaa ole kumminkaan puolin sovittu. 0-sopimus on nimenomaan sopimus siitä, että "kutsutaan tarvittaessa", ja työntekijällä on aina oikeus ilmoittaa, että nyt ei sovi. Mistään "päivystyssopimuksesta" ei siis ole lainsäädännön näkökulmasta kyse.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #8

Asiasta ei ole oikeuden ennakkopääyöksiä,joten emme tiedä ovatko ne laittomia vai ei

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kokoomusopiskelijat sekoittavat pari perusasiaa:

1) Yritykset EIVÄT työllistä siksi, että tylllistäminen on helppoa tai että työvoima on halpaa, vaan vain ja ainoastaan siksi, että suunnitellun työn tuloksille on potentiaalinen ostaja. Sen jälkeen kyse on vain hinnasta; kannattaako vai ei.

2) Nollasopimusten perusongelma EI ole se, ettei siinä sitouduta työn antamiseen, vaan se, että johtuen työnantajamaksujen maksuperusteista, pätkätyöllistäminen on usein halvempaa kuin pitkätyöllistäminen. Näin "pätkä" saattaa olla vaikka 50 x viikon pätkä vuodessa. Se on ongelma myös työnantajalle, ja Kakon opiskelijoiden pitäisikin vaatia puuttumista todellisiin ongelmiin, ei kinaamiseen Södöp-nuorten kanssa.

Vaatikaa työnantajamaksujen ja -kulujen tasa-arvoistamista pätkä- ja pitkätyöläisille, niin pääsette poliittiseen etulyöntiasemaan.

Liian helppoa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Talousaikakausilehti The Economistin "päivän selitys" pureutui Euroopan osa-aikatyön määrään. Hollannissa osa-aikainen työ on hyvinkin yleistä, mutta maa pärjää vuodesta toiseen onnellisuusvertailuissa.

Suomi on Euroopan yksi vähiten osa-aikaisten työsopimusten maa. Nykyisenkaltaisessa yhteisvaluutassa työmarkkinoiden jousto on elintärkeää.

http://cdn.static-economist.com/sites/default/file...

Pekka Heliste

Hollanti,Ruotsi,Tanska, Norja etc tukevat osa-aikatyön.

Esim Suomessa osa-aikaisuutta on n 15 % työllisistä,muissa Pohjoismaissa 25%

Jos Suomessakin olisi yhtä paljon osa-aikaisuutta niin työllisyysaste olisi 80% luokkaa ja työttömyysaste 5% luokkaa

Mutra Suomessa valtio ei tue osa-aikaisuutta.

Mutta ei osa-aikaisuutta vajetta poista,ainoastaan työttömyyden

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Totta, mutta kuvasta näkee myös, että osa-aikaisuudessa Suomi huinii tuolla Espanjan, Portugalin ja Kreikan tasolla. Maiden työttömyysluvut ovat nekin vertaansa vailla.

Kysymykseni onkin siis, että onko osa-aikainen työ parempaa kuin ilman töitä kokonaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #19

Tässä täytyy toki muistaa, että "osa-aikaisuus" on lopulta puhtaasti poliittinen termi, kuten myös "kokoaikaisuus". Ne määritellään työaikalainsäädännöllä. Helpoin keino osa-aikaisuuden vähentämiseksi on lyhentää kokoaikaisuuden määrittely esimerkiksi joko 4 X 8 h/vko tai 5 x 6 h/vko:ksi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Nykyisenkaltaisessa yhteisvaluutassa työmarkkinoiden jousto on elintärkeää."
Tuota en ymmärrä ollenkaan. Valuutalla ja työaikajoustoilla ei ole yhteyttä. Sen sijaan joustotarpeella on yhteys on heikosti suunniteltuun tai peräti suunnittelemattomaan toimintaan ja kysynnän kausivaihteluihin. Ei esimerkiksi kesäteatteri tarvitse lainkaan ravintolan hoitajia eikä lipunmyyjiä talvella. Kesälläkin toiminta rajautuu viikonvaihteisiin. Joskus on myös iltanäytöksiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olen ollut havaitsevani, ettet ole ymmärtänyt tätä. Yritän nyt kuitenkin vielä kerran:

Talouteen tulee aina kaikenlaisia ulkoisia(kin) shokkeja, joille me emme vain mahda mitään. Yht'äkkiä firmojen tilauskirjat tyhjenee, työt loppuvat.

Tähän on olemassa automaattinen joustomekanismi, valuuttakurssit. Ne toimivat kivasti niin päin, ettö kun on vaikeaa niin kurssinoteeraukset kulkevat alas. Ja kun menee mukavammin, niin sojottavat ylös. Se pelastaa monta työpaikkaa, kun samalla palkkatasolla voidaan tehdä huokeammalla ulkomaille, eikä vienti otakaan osumaa - kenties tilauksia alkaa sataa kokonaan uusista maista.

Nyt tällaista automaattista joustomekanismia ei ole, joten joko työmarkkinat joustavat tai vielä huonompi asia on, että joustetaan sitten työttömyyden kautta niin, että ne pienemmät palkat alkavat kiinnostaa. Tätä nyt harjoitetaan Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissakin.

Voit vain kuvitella, miten paljon haluaisin tämän työttömyysjouston välttää. Pitäisin vielä valuuttakurssijoustoa työmarkkinajoustoa parempana, mutta sille ei ole riittävää kannatusta Suomen kansan syvissä riveissä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #20

Jaa, että devalvointien perään mankuat. Minulla on niistä ajoista runsaasti huonoja kokemuksia. Nykyinen järjestelmä on vakaampi. On vain hyvä, ettei kilpailukykyä ulkomaille rustailla valuuttakursseilla. Sen sijaan pitää puuttua työelämän rakenteellisiin ongelmiin ja keskittyä tuotteisiin, joille maailmalla on kysyntää.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Ainoa tapa reagoida kiinteän valuutan taloudessa on palkkajoustot.

Kun bkt:sta alle puolet on palkkoja niin 10 % kustannusjoustoon tarvitaan 20% palkjkajoustot

Eli vain palkansaaja joustaa

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

VOisitko antaa muutamia esimerkkejä noista huonoista kokemuksistasi?

Käyttäjän IlkkaKorkalainen1 kuva
Ilkka Korkalainen

Vasemmiston ehdotuksista näkee ettei heillä ole juuri minkäänlaista todellista tietoa yritystoiminnan lainalaisuuksista. Lakeja säätämällä ei synny uutta työtä muualle kuin yhteiskunnan palveluksessa oleville jotka maksetaan verorahoista tai kuten nyt velkarahoista.
Mitä säädellymmät ja jäykemmät työmarkkinat sitä enemmän työttömiä.

Pekka Heliste

Mikään työ ei jää tekemättä,markkinat huolehtivat,että työt tulevat tehtyä.

Aina löytyy yrittäjä,joka ratkaisee ongelmat ja tekee jutulla busineksia.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kyllä huonolla lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla saadaan tehokkaasti sotkettua markkinoiden toiminta - siitähän Suomen nykytilanne on erinomainen esimerkki.

Pekka Heliste

Suomessa markkinat toimivat edelleen,viennissä on menetetty,mutta se johtuu koko maailman kasvun heikkoudesta ja investointilamasta.

Suomessa ei osta elää supistuivat tai staattista markkinoilla

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #16

Suomen talous on kehittynyt viime vuosina heikosti ja näyttää lähitulevaisuudessakin kehittyvän selvästi heikommin kuin muut Euroopan maat.

Meillä on selviä rakenteellisia ongelmia sekä julkisessa taloudessa että työmarkkinoilla. Uskaltaisitko vain jäädä odottamaan, että ongelmat poistuvat itsestään suhdanteen mukana ?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #17

Suurin ongelma meillä on ettei meillä ole mitään myytävää.

Nokian kännykkäåuoli ajautui käytännössä konkurssiin ja se näkyy viennissä kun sisäinen laskutus ulkomailta loppui.

Paperiteollisuus sakkaa koska paperin kulutus vähenee. Tuhoa täydensivät metsäpatruunat ostamalla maailmalta romutehtaita.

Laivan rakentaminen ajettiin taas kerran konkurssiin

Etc

Ei tuohon lainsäädäntöä ole tarvittu vaan taitamattomia yritysjohtajia

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #18

Olen samaa mieltä siitä, että suomalaisten isot yritysostot ulkomailta ovat muutaman kerran menneet raskaasti karille. Esim. Stora Enso maksoi Amerikan ostoksestaan järjettömän hinnan. Samoin Sonera Saksassa.

Kuitenkaan me (äänestäjät) emme saa valittua Suomalaisille yrityksille hyviä yritysjohtajia, varsinkin kun mm. korkea verotus, ilmasto ja kieli vaikeuttavat ulkomaisten huippukykyjen saamisen tänne. Sen sijaan voimme parantaa kilpailukykyämme, jolloin myytävää kyllä löytyy ja tavara menee kaupaksi johtajista riippumatta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #21

Mehän saimme Elopin ? Rai Nokian Suri ?

Ulkomaalaisella johtajalla on erityisverotus eikä hän maksa kuin murto-osan veroa verrattuna suomaliseen kollegaan

Lisäksi veroa voi kiertää oleskelemalla Suomessa alle 83 äivää , mikä johtajalla onnistuu helposti

Lisäksi tulee kielikynnys, ilman suomen kielen taitoa Suomessa on hankala johtaa, vaikka alaiset puhuisivatkin vieraita kieliä

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #23

Joo, mutta johtajista riippumatta kilpailukyky on saatava kuntoon ja julkinen talous tasapainoon. Nuo vaan ovat sellaiset tosiasiat, että niistä emme pääse yli eikä ympäri. Uskon, että suomalaiset sen myös ymmärtävät - ehkä siksi vasemmiston kannatus jatkoi alamäkeä, koska siellä olisi vielä haluttu jäädä odottamaan kuuta nousevaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #24

Tuo on tietysti tosiasia, mutta faktaa on sekin, että huono kilpailukyky johtuu siiteä, että tuotteemme ovat vanhentuneita.

Sinkkiämpäriä pitää tehdä tosi halvalla, jotta saisi niitä kaupaksi

Ja alijäämiä ovat korjaamassa ne , jotka sen ovat aiheuttaneetkin eli Katainen/Kokoomus osti vuoden 2007 vaalivoiton lupaamalla julkiselle sektorille ylisuuret palkankorotukset .

Leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja pääosa alijäämästä tulisi kuitattua

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #25

Kokoomuksen tavoitteena oli silloin sairaanhoitajien palkankorotus vastaamaan työn kuormittavuutta ja vaativuutta. Se, että korotuksia alkoivat vaatimaan monet muutkin julkisen sektorin työntekijät ja heille myös korotukset annettiin, menee käsittääkseni pääosin muiden kuin kokoomuksen piikkiin.

Palkkojen leikkaaminen on nykysuomessa osoittautunut poliittisesti mahdottomaksi eli julkisen sektorin tilanne korjautuu palkkakulujen osalta ilmeisen hitaasti lähinnä eläköitymisen kautta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #27

Kunnalliset ja valtiolliset ay-järjestöt ovat kokoomusjohtoisia, samoin työnantajapuolella pääosa neuvottelijoista on kokoomuslaisia

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #28

Jos noin on, niin se menee sitten pääosin kokoomuksen piikkiin. Kataisen aikana kokoomus valitettavasti lähti mukaan muihinkin hölmöyksiin, mielestäni ehkä pahimpana esimerkkinä YLElle korvamerkitty, ylisuuri YLE-vero, jota vielä yrityksetkin joutuvat maksamaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Mitkään palkat eivät perustu "vaativuuteen ja/tai kuormittavuuteen". Suomessa palkat määräytyvät työmarkkinoilla.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #29

Työmarkkinoilla palkkoihin vaikuttavat mm. työn vaativuus ja kuormittavuus.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #30

Eniten vaikuttaa hyvä-veli-systeemi. Aivan tutkimustenkin mukaan esimies palkitsee parhaiten läheisimmät alaisensa, ei suoritusten perusteela

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #32

Taisimme eksyä liian kauas blogin aiheesta ...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #33

Taisimme eksyä liian kauas blogin aiheesta ...

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #29

Ei vaan ay-liikkeen tuottavuuden mukaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #39

Ein vaan yritysten tuottavuuden mukaan.Jos yritykset maksaisivat ay-liikkeen vaatimusten mukaan niin ne olisivat konkurssissa

Kun bankrottiin ajautuua vain promillen luokkaa yrityksiä niin tuskinpa ay-liikkeen vaatimukset niitä pääsyitä on

Suurin syy on yrittäjän heikko tuottavuus

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #41

Yrittäjän tuottavuus varmaan on tärkeää mikroyrityksessä, mutta vähän suuremmissa yrityksissä (joissa ay-liike pääsee käyttämään voimaansa), ratkaisevaa on työntekijöiden työn tuottavuus.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #41

Niin ne ovatkin jo konkurssissa tai häipyneet muihin maihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Näihän pitääkin olla. Sitä kutsutaan markkinakilpailuksi.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #44

Ay-liikkeen epäreilu asema on työmarkkinakartelli eli kilpailusta ei ole tietoakaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Ammattiyhdistys on työvoimaa myyvä kartelli.

Osakeyhtiö (yms.) on työvoimaa ostava kartelli.

Epäreilua? Entä sitten?

Tosiasia? Joo.

Määrittele "valtio"

Määrittele "työ"

Määrittele "ykstyinen laki".

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #46

Osakeyhtiökö on työvoimaa ostava kartelli ? Aika erikoinen tulkinta, kun sitä samaa työvoimaa voivat ostaa kaikki muutkin osakeyhtiöt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Niinpä. Mikä estää, että kartelleja ei olisi vaikka kuinka monta? No, onhan niitä. Toimiihan työnmyyntipuolellakin päällekkäisiä kartelleja, ammattiyhdistyksiä. Ostaja voi sitten valita myyjän ja myyjä ostajan kartellien joukosta.

Vain yksittäinen duunari ja ammatinharjoittaja eivät ole työmarkkinoilla toimivia kartelleja. Kaikki muut yritysmuodot ovat.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #48

Samalla alalla toimivat yritykset kilpailevat työvoimasta, esim. IT-alalla huippukavereista kilpaillaa verisesti. Eli kaikkea muuta kuin työvoiman ostokartelli.

Älä nyt Jouko keksi tuollaisia salaliittoteoriota, kun ihan oikeitakin ongelmia on ratkottavana.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Mikäs salaliitto tuo nyt on? Totta kai kartellit kilpailevat keskenään, "verisesti". Sen sijaan kartellin jäsenet eivät kilpaile keskenään, vaan toimivat yhdessä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #43

Eivät yritykset ole juurikan häipyneet, ne ovat vain laajentuneet ulkomaille.

Minäkin oli mukana perustamassa liiketimintaa ulkomaille, mutta ei se, että perustin uutta yhtiötä johonkin maahan ollut merkitystä Suomen toiminnan kannalat , se jatkui riippumatta mitä ulkomailla tapahtui .

Erityiseti palveluita on vakea viedä, siivousta on vaikea tehdä Kiinassa suomalaiseen kiinteistöön

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

Juuri näin. Olisikin mukavaa, jos edes joku edes joskus antaisi esimerkin yrityksestä, joka on muuttanut ulkomaille palkkatason takia. Edes Viroon siirtyneet eivät vetoa palkkoihin, vaan mahdollisuuteen jättää oma osuutensa hoitamatta yhteisistä menoista.

Suuryrityksetä ovat muuttaneet lähinnä logistiikkasyistä, ja samoin kuin Suomalaisen kiinteistön siivoaminen Kiinasta käsin on hankalaa, eivät Kiinan markkinat tule yhtäänlähemmäksi Suomea, vaikka töitä tehtäisiin ilmaiseksi.

Rehellisyys ja tosiasioien tunnustaminen on ehdoton edellytys Suomen taloudellisten rakenteiden ja teloustilanteen kehittämiseksi. Molemmat näyttävät olevan kortilla.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #49

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tukkukauppa-kark...

    "Riskit kaupan karkaamisesta ovat merkittäviä. Kävin juuri keskusteluja kukkatukkurin kanssa, joka oli siirtänyt toimintonsa Espanjaan halvemman toimintaympäristön vuoksi. Tämä taas voi tulevaisuudessa näkyä kaupan alan investointien ja työllisyyden vähentymisenä", sanoi toimitusjohtaja Juhani Pekkala Kaupan liiton suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Joten...???

Kuka oli tuo "kukkatukkuri"?

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

"Kuvitellaan tilanne todellisesta elämästä: yrittäjällä on tarjota työtä yrityksessään 0-16 tuntia viikossa. "

Käytännössä tämä tarkoittaa vain, että sopimus tehdään esim. joka viikoksi tai vaikka vain päiväksi kerrallaan sillä tuntimäärällä mitä kulloinkin on tarjolla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuntuu, että nollasopimuksia vastustavat lähinnä ihmiset, jotka eivät ole sellaista koskaan solmineet - tai edes nähneet.

Toimituksen poiminnat